Niin se vaan alkaa näyttää pikkuhiljaa siltä, että kesä on ohi ja syksy on saapunut. Joku saattaa muistaa viime vuodelta, että olen aivan ehdoton syysihminen! Rakastan kirpeitä ilmoja ja ruska saa luonnon näyttämään todella kauniilta. Myös kissojen kuvaaminen on syksyisin jotenkin helpompaa, kun kesän porottava aurinko ei häiritse.
Syksy on merkinnyt minulle myös aina uusia alkuja ja uusia asioita elämässä. Tämän kunniaksi Mymmeli opettelikin ihan itse uuden tempun, joka on samalla ihka uusi tapa riiviöidä. Pikkukollinkutkale opetteli avaamaan keittiön kaapit! Tai ei tietenkään kaikkia keittiönkaappeja, vain ja ainoastaan sen, missä säilytämme kissanruokaa ja treeninameja.
Voitte vapaasti kuvitella hämmästyksen, kun kotiin tullessa keittiön lattialta löytyi useampi herkkupussi revittynä auki, sisällöt kadonneena tai levitettynä pitkin lattiaa.
 |
| Mitäänhän en myönnä! |
Seuraavaksi varmaan kuulen jonkun kysyvän, mistä voin tietää juuri Mymmelin olleen asialla. Aluksi en toki tiennytkään, mutta Mymmeli jäi vielä samana iltana kiinni itseteosta. Mörkö on luultavasti ollut kuitenkin mukana herkuttelemassa.
Myös Mymmelin aikaisemmat tempaukset puhuvat puolestaan. Samaa temppua on sovellettu myös vaatekaappeihimme. Tassulla napataan kiinni oven alakulmasta ja kiskaistaan pari kertaa kunnolla. Ovi aukeaa, ja tadaa: kissoilla on vapaa pääsy kaappiin.
Vaatekaappien kohdalla tästä tempauksesta ei ole koskaan ollut mitään varsinaista haittaa, mitä nyt joskus olen saanut keräillä vaatteitani lattialta. Ruokakaapin kohdalla tämä saattaa aiheuttaa ongelmia, sillä ylensyöntihän ei tietenkään ole hyväksi. Tällä kertaa herkuttelusta ei onneksi aiheutunut mitään haittaa kenellekään, sillä herkkuja ei ollut kadonnut kovinkaan suurta määrää. Pojat saivat iltapalalla vain normaalia pienemmät ruoka-annokset. Vastaisuuden varalle voisimme viritellä kaappiin jonkun systeemin, ettei sitä saisi auki ilman ihmisten sorminäppäryyttä.
Mymmeli on toisaalta niin etevä ja kekseliäs, että jää nähtäväksi pitääkö sellainenkaan ratkaisu sitä poissa herkkujen luota.
 |
| Odottakaapas vaan, vielä minä tämänkin pulman selvitän! |