tiistai 21. elokuuta 2018

Zooplus -tilaus

Viime viikolla sain heti maanantaina puhelun, että postinkantaja odottaa oven takana mukanaan odotettu paketti. Onneksi olin menossa vasta iltavuoroon töihin, ja olin oikeaan aikaan kotona kuittaamassa paketin vastaanotetuksi. 

Mikäs tämä tämmöinen lähetys on?
Paketti oli erittäin odotettu siksi, että se sisälsi yhteensä 30 kiloa kissanhiekkaa ja jokusen kilon Bozita-märkäruokaa. 

Riiviöiden vessoista löytyy Cat&clean kissanhiekkaa, joka on sekoitus paakkuuntuvaa hiekkaa ja silikaa. Lisäksi hiekka tuoksuu etäisesti vauvantalkille. Yleensä en tykkää hajustetuista hiekoista, mutta tämä haju ei ole mielestäni häiritsevän voimakas. 

Olen ollut hiukan harmissani siitä, että Zooplus on siirtynyt käyttämään Postin palveluja. He kun yrittävät toimittaa pakettia vain kerran, yleensä päiväsaikaan, (kun olen kiinni yliopistolla tai töissä), ja jos ei satu olemaan kotona pitää paketti noutaa lähimmästä postista. Tilaamani paketit ovat harvoin mitään kevyitä kantaa ja jokunen ärräpää on saattanut lentää, kun olen raahannut näitä paketteja postista kotiin. Tällä kertaa meillä kävi kuitenkin huikea tuuri ja satuimme olemaan kotona juuri oikeaan aikaan! 

Näillä hiekoilla ja ruuilla pärjätään taas jokune  hetki :)

keskiviikko 15. elokuuta 2018

Purnauskis 12.8.2018

Viime sunnuntaina Tassulinnan emäntä järjesti kissabloggaajien tapaamisen Tampereen kissakahvila Purnauskiksessa. Minäkin uskaltauduin ottamaan pitkästä aikaa osaa tapaamiseen ja pääsin tutustumaan muiden blogikissojen henkilökuntiin. 

Päivän aikana kahvila täyttyi iloisesta puheensorinasta, kun kissanaiset (ja pari miestäkin) vaihtelivat kuulumisiaan, kertoivat tarinoita omista kissoistaan ja ihastelivat tottakai kahvilan suloisia asukkaita.


Purnauskiksessa on aina ihana tunnelma, olen ihan hullaantunut kahvilan persoonalliseen ja lämminhenkiseen sisustukseen. Joka kerta ihastelen myös näitä luonnonpuusta tehtyjä kiipeilypuita. 



Tapaamisen aikana kahvilassa oli mukana myös vierailevia tähtiä. Kahvilakissan elämää harjoittelevat pennut Namitassu ja Peipponen hurmasivat kissabloggaajat täysin. Allekirjoittaneen kamera ei pysynyt pikkuriiviöiden vauhdissa mukana, joten kuvamateriaali pennuista jäi saamatta. Onneksi muista blogeista löytyy paljon kuvia näistä suloisuuksista. 


Tarjoilutkin olivat runsaat. Henkilökunta sai nauttia alkumaljoiksi lasilliset kuohuvaa ja mahan täytteeksi tarjolla oli tuoreita marjoja, marenkeja, vaahtokarkkeja ja tottakai suklaata, mihin dipata kaikkea edellä mainittua.

Kotiin viemiseksi saimme Primacatilta kassillisen tuotenäytteitä. Riiviöt saivatkin heti sunnuntai-iltana maistella Charming Chicken with Rich Rabbit -märkäruokaa, joka sai raadilta erittäin hyvän vastaanoton.


Joko voi ottaa?

Lakkaa kuvaamasta ja anna ne kupit tänne, kiitos!

Kiitos vielä Tassulinna, Primacat ja kaikki muut kanssabloggaajat!

sunnuntai 12. elokuuta 2018

Kyllä maalla oli mukavaa

Kuuden viikon komennuksemme Etelä-Savossa päättyi viime viikolla ja palasimme takaisin Helsinkiin viettämään lyhyttä lomaa. Noihin kuuteen viikkoon mahtui hurjan paljon kaikkea, eikä yksi postaus varmaan riitä tiivistämään kaikkea, mutta yritetään nyt silti.

Saimme tosiaan asua kesän sukulaisteni maatilalla, mistä Riiviöt ovat ihan alunperin kotoisin. Ensimmäiset päivät menivät kotiutuessa ja tutustuessa uudestaan kaikkiin paikkoihin, sekä talon kissoihin ja vähän koiriinkin. Jo viikon kuluttua Riiviöt olivatkin kotiutuneet hyvin ja kuuluivat kalustoon.

Ensimmäisinä päivinä uutta aluetta tutkailtiin tarkasti

Ennen kesää olin itse eniten huolissani siitä, miten Riiviöt ja talon muut kissat tulevat toimeen vai tulisivatko ollenkaan. Mymmeli kyllä kaveerasi ihan kaikkien kanssa, mutta Mörköllä tuli välillä pientä kahnausta muiden kanssa. Onneksi maatilalla on kuitenkin riittävästi tilaa ja isompikin kissalauma selvisi ilman suurempia yhteenottoja. Aina on tilaa väistää.


Alkuihmetyksen jälkeen päiviin muotoutui nopeasti selkeä rutiini, jonka mukaan edettiin. Aamut aloitettiin aamupalalla, joka ei maalaistalossa voi mitenkään olla muuta kuin runsas. Riiviöille, ja tottakai myös talon muille kissoille, oli vaihtelevasti tarjolla tilan omaa naudanjauhelihaa tai vartavasten kissoille ongittua kalaa. Pitkin päivää kissat pääsivät napsimaan raksuja välipalaksi. Minun lähdettyä töihin Riiviöt pääsivät viettämään autenttista maalaiskissan elämää tutkien paikkoja, lekotellen auringossa ja jahdaten perhosia tai kärpäsiä. Iltaisin molemmat ryömivät väsyneinä sänkyni jalkopäähän nukkumaan.


Maalaiselämä oli välillä rankkaa kaupunkilaispojalle
 Maalaiselämän rankkuus näkyy kai siinäkin, että nyt kotiinpaluun jälkeen pojat ovat maanneet viikon aivan reporankoina. Olenkin päässyt helpolla sen suhteen, ettei minun ole tarvinnut nyt keksiä kotona kissoille ylimääräistä aktiviteettia juurikaan. Ehkä ensi viikolla pojat ovat palautuneet kesästä sen verran, että jaksetaan jatkaa tempputreenejä ja muita juttuja.