perjantai 14. joulukuuta 2018

Terveisiä sairastuvalta

Samalla, kun itse painin järkyttävän flunssan kanssa, sattui Hildalle pienimuotoinen haaveri. Kumpikaan meistä ihmisistä ei ole todistanut mitään tapaturmaa, mutta keskiviikkona huomasimme yhden Hildan takajalan kynsistä sojottavan aivan väärään suuntaan ja lisäksi varpaasta tuli verta. Lähempi tarkastelu osoitti, että kynsi oli tosiaan revennyt irti. 

Hätä ei kaikeksi onneksi ollut tämän näköinen. Hilda pääsi illaksi mukaani töihin, missä rauhoitimme Hildan, puudutimme varpaan ja nappasimme revenneen kynnen irti. Kaupanpäällisiksi Hilda sai vielä tassusiteen, kaulurin ja kipulääkekuurin. Jos Hildalta kysytään kaulurin ja tassusiteen olisi voinut jättää pois, sillä pikkuneiti osaa ainakin omasta mielestään hoitaa varpaansa ihan itsekin.

Kotona kissatkin naureskelivat töttöröpäälle

Itse kipeä varvas ei juurikaan näytä Hildan menoa hidastavan. Sen sijaan kauluri tuntuu ärsyttävän pikkuneitiä välillä aivan suunnattomasti. En ole kuitenkaan vielä uskaltanut ottaa kauluria pois kovin pitkiksi ajoiksi, sillä Hilda käy siteen kimppuun samantien. Tassusidettä ei onneksi tarvitse pitää kuin pari päivää. Sen jälkeen riittää varpaan puhtaana pito ja suojaaminen ulkoilun ajaksi. Kauluristakin päästään varmaan piakkoin eroon. 

Sairastumiset antoivat hyvän syyn maata sohvalla ja tuijotella netflixiä porukalla. Myös Hildan suosikkilelu Chewbacca ilmaantui lohduttamaan.
Chewbacca osoittautuikin todella hyväksi lohduttajaksi 


Mymmelillekin riitti tilaa sohvanpohjalla

Mukavaa perjantaita ja alkavaa viikonloppua kaikille lukijoille!

tiistai 4. joulukuuta 2018

Kuin kissat ja koirat

... Eli miten kissat ottivat uuden Riiviön vastaan


Pakko kyllä myöntää, että olen itsekin hiukan yllättynyt siitä, miten hyvin kissat ovat ottaneet uuden perheenjäsenen vastaan. Ennen Hildan tuloa meillä on kyllä käynyt paljon koiria hoidossa, eikä Mörköllä tai Mymmelillä ole ollut mitään ongelmaa asian kanssa. Itseasiassa anoppilan koiran kanssa Mymmeli jopa hiukan leikkii. Silti minua jännitti tosi paljon alkavatko kissat stressata uutta tulokasta. Onhan tilanne nyt ihan eri, kun Hilda on tullut jäädäkseen. 

"Meinaaks toi siis jäädä??"

Ennen Hildan tuloa teimme kotona järjestelyjä, jotka auttaisivat kissoja hyväksymään uuden tulokkaan paremmin. Rajasimme asuntoa koiraporteilla niin, että kun eläimet ovat keskenään Hildan aluetta ovat eteinen sekä keittiö, ja kissoille jää olohuone. Kissojahan nämä portit eivät juuri rajoita ja etenkin Mymmeli on monesti löytynyt kotiin tullessani eri puolelta porttia kuin mihin sen lähtiessäni jätin. Portit kuitenkin jättävät kissoille varan valita, haluavatko ne olla samassa tilassa koiran kanssa vai eivät. Toinen syy porttien laittoon oli se, että keittiöstä ja eteisestä sai helpommin koiranpennunkestävät, kun johtoja ja muita härpättimiä on vähemmän. 

Porttien lisäksi kävin kaupasta täyttöpullon feliway-haihduttimeen. Feliway meillä oli viimeksi käytössä pari vuotta sitten muuton yhteydessä. En osaa sanoa oliko siitä apua silloin, mutta kissat eivät ainakaan stressanneet muuttoa. Eivätkä ole pahemmin stressanneet koiranpentuakaan. 


Ruokinta-aikoihin ollaan saatu lisää äksöniä nyt, kun jaloissa pyörii myös yli-innokas koiralapsi, jonka mielestä kissojen kupissa olisi aivan varmasti parempaa ruokaa kuin omassa. Kissat saavatkin nykyään nauttia iltaruokansa lattiatasoa korkeammalla. Aamuruuan ne saavat aktivointileluissa olohuoneeseen. 

"Ai miten niin en saa mennä kissan kupille?"

Yleisesti ottaen olen mahdottoman tyytyväinen siihen, miten nämä ensimmäiset kaksi viikkoa yhteiseloa ovat menneet. Olen huomannut, että kissojen kärsivällisyys venyy pennun kanssa todella pitkälle ja ne sietävät Hildan leikkejä huomattavasti paremmin kuin sietäisivät vastaavaa käytöstä aikuiselta koiralta. Ehkä ne tajuavat toisen olevan vielä vauva? Sekä Mörkö, että Mymmeli, ovat jo muksauttaneet Hildaa tassulla nenille, kun Hildan otteet ovat menneet liian rajuksi, mutta kynsiä ei  kummankaan ole tarvinnut vilauttaa. Toivottavasti ei tarvitse jatkossakaan. Itse puutun kyllä varsin nopeasti tilanteisiin, jos (eli kun) näyttää siltä, että (Hildan) leikki yltyy liian rajuksi. 


Mörkö ei ole vielä halunnut olla tässä asiassa osallisena, mutta Mymmelin ja Hildan kanssa onnistuu jo pitää yhteisiä temppuhetkiä. Mymmeli siis ilmestyy paikalle, kun tajuaa että jaossa on herkkuja. 

Sydänystäviä nämä eivät vielä ole, mutta hyvällä mallilla ollaan!