Torkkuvahti

Mymmeli on ottanut tehtäväkseen pitää kirjaa emännän päiväunista ja sohvalla makoilusta. Aina, kun sukellan sohvan pohjalle katsomaan telkkaria tai lukemaan kirjaa, Mymmeli löytää salamana paikalle ja käpertyy viereen torkkumaan. Torkutaankin sitten aina sohvalla yhdessä. Paitsi jos on iltarallin aika. Silloin pikkuriiviö ei jouda vahtimaan. 

Valvovan silmän alla

Kissoja ja kissanaisia - Purnauskis 25.9.

Riiviöt saivat eilen olla hiukan näreissään, kun palvelijatar otti omaa lomaa ja vilisti Tampereelle kissakahvila Purnauskikseen tapaamaan muita kissanaisia. Erityisesti poikia tuntui ärsyttävän se, että takaisin tullessa palvelijattaren vaatteet olivat täynnä vieraiden kissojen hajuja ja puhelin täynnä vieraiden kissojen kuvia.

Riiviöiden mielipiteestä huolimatta reissu kannatti. Oli mukavaa nähdä muita bloggaajia ja tutustua paremmin ihmisiin blogien takana. Purnauskiksen tarjoilut olivat aivan ihanat, oli herkullista sienikeittoa ja jälkkäriksi kinuskista pavlovaa. Ja tottakai päätähtinä olivat ihanaiset kahvilan kissat <3

Kahvilan kissoille tarjoiltiin alkumaljana katkarapuherkkuja.

Ihana mini-Viiru hurmasi <3

Kiitos Pirkko ja Tuija, kun järjestitte tällaisen tapaamisen!

p.s. Riiviöiden lepyttämiseksi onneksi riitti tapaamisesta tulijaiseksi tuotu paperikassi. :)

Temppuiluja

Tällä viikolla olen aktivoitunut taas opettelemaan kissojen kanssa uusia temppuja.

Ostin viikon alussa Mustista ja Mirristä kokeeksi kuivattuja kuoreita. Aiemmin en ole juurikaan ostanut varsinaisia treeninameja, vaan raksut ovat ajaneet sen asian. Kuoreet olivat kuitenkin erittäin hyvä ostos, sillä molemmat riiviöt ovat aivan hulluna niihin! Kissat jaksavat tehdä temppuja paljon innokkaammin, ja siksi koulutus on ollut myös minulle paljon palkitsevampaa. Molemmat kissat suorastaan rynnivät paikalle, kun pussillinen kuoreita otetaan herkkukaapista.

Uusien herkkujen myötä myös uusien temppujen oppiminen nopeutui. Mymmelin kanssa alkaa tassun antaminen olla jo melkein täydellisesti hallussa, ja Mörön kanssa opittiin vilkuttamaan. Uutena temppuna aloin opettaa molemmille kissoille ympäri pyörähdystä. Mymmelin kanssa tätä kokeiltiin jo kesällä, mutta silloin siitä ei oikein tullut mitään. Jätinkin tempun siis hautumaan ja odottamaan parempaa aikaa. Nyt kokeillessani temppua uudelleen, ei mennyt montaa toistoa, kun kissat tajusivat mistä jutussa on kyse. Vielä joudun käyttämään molempien kanssa erittäin selvää käsimerkkiä, mutta pikkuhiljaa saan varmasti senkin hävitettyä.

Mymmelin tällä hetkellä osaamat temput:
- Istu
- "Kerjää"
- Hyppää
- Mene koppaan
- Anna tassu
- Pyöri ympäri (työn alla)

Mörrin tällä hetkellä osaamat temput:
- Istu
- "Kerjää"
- Anna tassu
- Hyppää
- Vilkuta
- Pyöri ympäri (työn alla)

Noniin, hyppäsin tähän sohvan selkänojalle. Anna herkkuja!

Kukkulan kuningas

Meillä on tässä lähimetsässä tälläinen hieno kallio. Emäntä väittää sen olevan vain iso kivi, mutta minusta se käy jo vuoresta.

Siellä on hyvä paistatella päivää!

Emäntä heiluu taas kameransa kanssa. Parempi pestä nenä niin näyttää edustavalta kuvissa.

Kiipeily on kivaa, 

Geokätköilyä ja muita kuulumisia

Perjantaina keksin järjestää kissoille vaihtelua normaaliin arkeen ja lähdimme geokätköilemään. Aikaisemmin ollaan etsitty pari kätköä tästä lähimaastosta, mutta nyt suunnittelin reitin, jonka varrelta löytyisi jopa neljä kätköä. Matkaakin reissulla kertyisi yli kilometri. Pakattiin siis kissat autoon ja nostettiin kytkintä.

Geokatti Mörkö

Olin jo henkisesti valmistautunut, että reissulla tulee tapahtumaan jonkinasteinen katastrofi,  tai että joutuisin toteamaan idean olleen suuruudenhullu jo alusta alkaen. Kissat kuitenkin jaksoivat älyttömän hyvin, enkä voi olla kuin ylpeä! Tottakai eteneminen metsässä on kissojen kanssa hitaampaa kuin koiran kanssa tai yksin, mutta sehän ei tullut yllätyksenä. Uusi paikka ei aiheuttanut kummassakaan katissa arastelua vaan molemmat lähtivät innoissaan tutkimaan uutta ympäristöä. Vastaantulijoita metsässä ei juurikaan ollut paria koiranulkoiluttajaa lukuunottamatta. Saimme siis ihan rauhassa ihmetellä ja etsiä kätköjä.

Reissun jälkeen molemmat kissat olivat kyllä todella väsyneitä ja loppuilta menikin makeasti sohvalla köllötellessä. Eikä yölläkään kumpikaan jaksanut enää riehua!

Öiset rallit ja riekkumiset ovat meillä nyt muutenkin vähentyneet todella paljon. Päivittäinen aktivointi selvästi toimii, ja kissatkin ovat varmaan tottuneet nyt kunnolla uuteen rytmiin, missä he jäävät päiviksi keskenään palvelusväen ollessa poissa. Hyvällä mallilla siis ollaan!

Torkut kotipuussa

Perjantain halaus

Palvelijatar on käynyt tällä viikolla taas ihan hirmuisilla ylikierroksilla ja ollut tosi kiireinen. Ajattelin nyt auttaa sitä julkaisemalla tämmöisen söpön päiväunikuvan itsestäni.
Jospa se sillä rauhoittuisi.

Rauhallista alkavaa viikonloppua ja kivaa perjantaita kaikille!

Mymmeli

Namietsintää

Perjantaina Kassisen emäntä vinkkasi meille täällä blogin kommenteissa namietsinnästä. Minulla on ollut monta kertaa suunnitelmissa kokeilla kissojen kanssa namietsintää ja jatkaa siitä vielä noseworkiin, mutta en ole omaa saamattomuuttani vain saanut aikaiseksi. Nyt, kun joku siitä täällä bloginkin puolella muistutti, päätin ottaa idean testiin.

Toteutimme namietsinnän olohuoneessamme yksi kissa kerrallaan. Aluksi piilottelin nameja helppoihin paikkoihin, kuten hyllyn reunuksille ja sohvan kulmiin. Kun pojat tajuavat jutun juonen voidaan alkaa piilottamaan nameja vaikeampiin paikkoihin.

Kokosin tähän postaukseen myös lupailemaani kuvamateriaalia.

Jossain on jotakin...

Hahaa täältä löytyi!

namnamnam

Mymmeli hoksasi jutun todella nopeasti. Jouduin vähän ohjaamaan kissaa ensimmäiselle piilolle, mutta sen jälkeen Mymmeli löysi loput piilot melko helposti itse.

Olipas helppoa. Onko lisää?

Mörkö tarvitsi alkuun hiukan enemmän opastusta herkkuja etsiessään, mutta älysi kuitenkin jutun juonen. Loput piilot löytyivät sitten helpommin. 

Hohoo täällä oli herkkua!

Aika helppo piilo etten sanoisi...

Täälläkin oli!

Joko ne loppuivat?

Tästä selvästi saatiin meille vakikäyttöön kiva uusi aktivointimenetelmä. Kiitos vielä Ellille, kun muistutit minua tästä. :)

Hempeilyä Prismalla

Ainakin Kassinen ja Viiruvarpaat ovat julkaisseet Prisma -ohjelmalla muokattuja kuvia. Minusta ne ovat olleet todella hienoja ja halusin itsekin päästä leikkimään kyseisellä sovelluksella. Ikuistinkin sitten veljesten sunnuntai-iltaiset hempeilyt ja kokeilin erilaisia muokkauksia.

Vierekkäin

Suukko

Ohjelma muokkaa kuvia todella tarkasti, ja tunnelma voi muuttua radikaalistikin vain muokkaustyyliä vaihtamalla. Sovelluksella tehdyistä kuvista saisi varmasti tosi kivoja tauluja tai tyynynpäällisiä.

Mitä tänään tehtäisiin?

Yöllä tapahtuvasta rallittelusta, mouruamisesta ja yleisestä rettelöinnistä alkoi lomani loputtua muodostua varsinainen ongelma. Olihan se kissoillekin tottakai iso muutos, kun en ollutkaan enää päivisin kotona keksimässä tekemistä ja leikittämässä. Arvostan kuitenkin hyviä yöunia ja päätin, että asialle on ehdottomasti tehtävä jotakin.

Mittää en oo ikinä tehny!

Aiemmin kuulittekin, että siirsin päivittäisen hammaspesun heti aamuun. Eli siis heräämisen jälkeen pestäänkin ekana hampaat eikä jaeta heti aamupalaa. Tämä vähensi kyllä aamuöistä kujertamista, mutta ennen puoltayötä rallia vedetään entiseen malliin. Aloinkin siis purkamaan ongelmaa toisesta päästä eli illasta ja edeltävästä päivästä.
Uskon vahvasti, että yöllinen riekkuminen johtuu nimenomaan tekemisen puutteesta päivällä. Aloinkin nyt sitten järjestää kissoille entistä enemmän tekemistä päiviksi.

 Oman poissaoloni ajaksi jätän kissoille erilaisia aktivointileluja ratkottavaksi. Muutamia olen raaskinut ostaa ihan eläinkaupasta, mutta olen huomannut parhaiden lelujen olevan kertakäyttöisiä eli kananmunakennoja, pahvilaatikoita ja sanomalehtiä. Näiden avulla kissat purkavat energiaansa aivojen käyttöön ja leikkiin, eivätkä asuntoni tuhoamiseen. Ja saavat samalla myös yhden päivän aterioistaan.

Kaappeihin kertyneet aktivointilelut. Etualalla näkyvä kongi on Mymmelin suosikki ja Mörkö tykkää eniten ufosta.

Toinen keino purkaa riiviöiden ylimääräistä energiaa on päivittäinen ulkoilu. Meillähän toki ulkoillaan muutenkin paljon, mutta nyt otin asiakseni viedä molemmat kissat joka ilta vähintään puolen tunnin kävelylle.

Ulkoilu on kivaa! Kuva viime keväältä.

Suunnilleen jokatoinen päivä harjoittelemme riiviöiden kanssa erilaisia temppuja. Meiltä sujuu jo istuminen, "kerjääminen", tassun antaminen, vilkuttaminen ja tuolille hyppääminen. Mymmeli osaa myös jo mennä kuljetusboksiin käskystä. Temppuilussa olemme siis vielä tien alkutaipaleella, mutta täältä me tullaan! Tulevaisuuden haaveena olisi myös aloittaa kissa-agilityn treenaaminen.

Miten teillä huolehditaan kissojen päivittäisestä aktivoinnista? Jaa ihmeessä neuvosi ja vinkkisi :)

Korpikuusen kannon alla...

... On Mörrimöykyn kolo.

Jaksoimme eilen olla Mörrin kanssa aktiivisia ja kävimme puolentoista tunnin metsälenkillä. Ihmeteltävää riitti, ja Mörkö innostui (emännän yllätykseksi) välillä jopa poseeraamaankin.

Vaanitaan

Tämä on oma suosikkikuvani reissulta

Kesä alkaa pikkuhiljaa olla ohi, ja illat viilentyä. Kissojen kanssa kuitenkin nautitaan vielä viimeisistä lämpimistä päivistä.

Tyylinsä kullakin

Joskus jopa ihan naurattaa, miten eriluonteisia nämäkin veljekset voivat olla. Mymmeliä sanon usein leikilläni pikku-diivaksi ja Mörköä pidän enemmän äijämäisenä tosi miehenä. Erot luonteissa näkyvät myös poikien suhtautumisessa kameraan: Mymmeli hallitsee kameran edessä työskentelyn, ja on ulkonakin varsin helppo kuvattava. Mörkö sen sijaan tykkää etenkin ulkoillessa keskittyä olennaiseen, eikä kameran edessä pönöttäminen ole ensimmäisenä mielessä.

Onko nyt hyvä poseeraus vai siirtäisinkö viiksiäni hiukan?

Anna sen kameran nyt olla ja pistä vauhtia tassuihin!

Palvelijatar, joka pilasi aamut

Me ollaan aina ennen tykätty aamuista. Etenkin aamupaloista. Heti, kun palvelijatar on saatu sängystä ylös, ollaan saatu ruokaa. Ruoka on tärkeä asia nuorille kolleille, ja aletaankin kujertamaan ja mouruamaan sitä jo muutama tunti ennen kuin palvelijattaren herätyskello soi. Ihan vaan varmuuden vuoksi, ettei se vahingossakaan unohda ruokkia meitä.

Aamut on pilalla...

Mutta nyt tuo palvelijatar on mennyt sotkemaan kaiken. Se alkoi joskus heinäkuun lopulla, kun käytiin eläinlääkäri -paikassa. Se täti kuulma väitti meillä olevan jotain alkavaa hammaskiveä, mitä se sitten lieneekin. Sen jälkeen palvelijatar on kutitellut meidän suita joillain harjoilla, joihin se laittaa jotain tahnaa. Ja nyt tulee se paras osa: Aamuisin ei enää saadakaan ruokaa heti, vaan joudutaan hammaspesulle! Vasta sen jälkeen tulee aamupalaa... Nyt ei menny taas ihan meidän mielen mukaan tää juttu. Ei olla enää haluttu kujerrella aamuyöstä palvelijattarelle. Herätköön itse.

Tuollaisilla se meidän hampaita kutittelee. Arvaatteko kumpi harja on kumman?

Rakkaudella Mörkö