Unikuvia

Veikan vieressä saa tunnetusti parhaat unet. 

 Edes palvelijattaren häsellys kameran kanssa ei nyt häiritse.

 Maataan iltapäivät tälleen kylkikyljessä vailla huolen häivää. 

 On se helppoa olla kissa <3

Uuteen ympäristöön tutustumista

Uusiin ulkoilumaastoihin tutustuminen on sujunut hyvin, vaikka rappu hiukan vielä epäilyttää. Tällä viikolla satoi vettä ja lämpötilat kiipesivät takaisin plussan puolelle, joten lumi on enää muisto vain. Ehdin onneksi napsia pari kuvaa lumisista maisemista.

Täälläkin on onneksi tosi kivat ulkoilumaastot kissoille. Metsä on noin viidenkymmenen metrin päässä kotoa ja täynnä ihania pieniä polkuja tutkittavaksi.

Metsän lisäksi myös pihan puolella riittää tutkittavaa

Roskakatoksessa saattaa olla jotain jännää...

Tässä kuvassa valjaat jäivät hauskasti selän puolelle ja näyttää, että Mörkö olisi irti :D

Bonuksena, joku ihana on laittanut metsään lintulaudan, missä voi ihmetellä tirppateeveetä ihan lähietäisyydeltä:

"Tuosta, kun nappaisin yhden paistin kotiinviemiseksi"

Mörkön harmiksi emäntä on tylsä ja lintuja saa vain katsoa, ei koskea.

Messujen kuulumisia

Satuin olemaan älyttömän onnekas, kun Tassulinnan ihana Pepsi arpoi minulle kaksi lippua Meidän viikonloppuun. Suunnattiin siis lauantaina messukeskukseen ihmettelemään lemmikkimessuja ja elmaa. Muitakin messuja vilkaistiin, mutta vain pikaisesti. 

Messuilla oli jälleen huisin paljon nähtävää, mutta opiskelijan näkökulmasta parhaat jutut oli kissanruokien messutarjoukset. Mukaan tarttuikin isot kassilliset PrimaCatin ja PureNaturalin märkäruokia. Osa näytteilleasettajista jakoi myös ilmaisia näytepakkauksia (opiskelijabudjetti kiljuu riemusta). Nappasinkin Riiviöille testiin monia erilaisia treeninameja ja makupaloja.

Lisäksi ostin kokeiluksi kissoille kuivattuja jäniksen korvia. Korvat saivat ilmeisesti hyvän vastaanoton, sillä Mörkö oli käynyt kaivamassa pussin, jossa pupun korvat olivat, laukustani ihan omin luvin. Korvia ei varsinaisesti syöty, mutta niitä haisteltiin ja maisteltiin, niiden kanssa painittiin ja vähän niistä veljen kanssa kinasteltiinkin. Hyviä leluja ne siis ainakin ovat.

Oli kyllä käymisen arvoiset messut!

Meillä kävi vieraita!

Perjantaina Riiviöitä tapaamaan saapui aivan erityinen vieras, nimittäin Tassulinnan emäntä. Tassulinnasta tuotiin terveisiä Pepsi-neidolta, ja kohteliaana poikana Mörkö tottakai lähetti paljon terkkuja takaisin.

Emäntä huolehti vierailijoiden kestitsemisestä keittiön puolella, ja kissat tekivät osuutensa järjestämällä viihdykettä. 

Poikia kuvattiin puolelta ja toiselta. Yllä olevassa kuvassa Mörkö näyttää, miten ei katsota kameraan.

Riiviöt saivat myös tuliaisia. Ihanan CatDancerin! Vieraiden lähdettyä lelu vapautettiin paketistaan ja pojat laitttoivat sen heti testiin. Testauksen jälkeen pojat ja emäntä ovat sitä mieltä, että tässä on ihan varmasti yksi parhaista leluista ikinä.

Mikä ihana lelu!

Leikki yltyi niin villiksi, ettei kamera pysynyt enää perässä.

Välillä huilattiin.

Riiviöt kiittävät Tuijaa vielä vierailusta ja huippukivasta lahjasta!

Rappuun tutustumista ja pientä ulkoilua

Tänään otettiin Mörkön kanssa asiaksemme tutustua hiukan rappuun ja käydä samalla vähän ihmettelemässä uusia ulkoilupaikkoja. Iltaisin alkaa olla jo inhottavan pimeää, eikä seikkailusta siis jäänyt käteen hyvälaatuisia kuvia.

Rappu oli odotuksieni mukaan hiukan jännä paikka, mutta Mörkö oli kuitenkin tosi reipas. Alas mentäessä käytimme portaita, vaikka hissikin olisi ollut tarjolla. Tutustuimme rauhassa Mörkön tahtiin uusiin hajuihin ja ääniin. Rapussa pienetkin äänet kuulostavat kaiun takia tosi isoilta ja Mörkön mielestä selvästi vähän pelottavilta. Sattuipa vielä niinkin, että vastaan tuli yksi naapuri, jota piti hiukan arastella. Pienistä jännityksistä huolimatta ensimmäinen kosketus rappuun oli onnistunut ja selvisimme ulko-ovelle asti ilman suurempia hötkyilyjä!

Ulkona Mörköä odotti kuitenkin yllätys. Koko viikon on pyryttänyt jatkuvasti lisää uutta lunta ja Mörkön ihmetykseksi maa oli aivan valkoinen. Pienen miettimisen jälkeen suunta oli kuitenkin häntä pystyssä kohti uusia seikkailuja. Näin alkuun keskityimme vain tutkimaan ulko-oven lähimaastoa, nuuhkittiin puskia ja haisteltiin portaita. Emme olleet ulkona kuin noin kymmenen minuuttia, jonka jälkeen suuntasimme takaisin sisälle.

Tästä meidän on hyvä jatkaa rappuun totuttelua ja uuteen ympäristöön tutustumista.

Uudessa kodissa

Nyt ollaan vihdoin ja viimein saatu laatikot tyhjennettyä ja pientä hallintaa tähän vallitsevaan kaaokseen. Viime viikolla toimme uuteen asuntoon kaikki tavarat ja lauantaina oli huonekalujen vuoro. Kissat pääsivät muuttamaan jo viime tiistaina isoimman tavarakuorman mukana. Samalla tottakai kotiutui myös palvelusväki.

Ensimmäiset päivät uudessa asunnossa menivät enemmän tai vähemmän kaaoksen keskellä, mutta pikkuhiljalleen tavarat alkavat löytää paikkansa, eikä tarvitse väistellä purkamattomia laatikoita. Kissat ovat toki tyhjentyneistä laatikoista enemmän kuin innoissaan.

Pari päivää ennen kissojen siirtämistä olin vienyt asuntoon feliway-haihduttimen, jotta koitutuminen uuteen paikkaan olisi helpompaa. Riiviöt ovatkin asettuneet hyvin taloksi. Mymmeli on hiukan normaalia herkempi ja säpsähtelee uusia ääniä enemmän kuin ennen, mutta muuten en ole huomannut kissoissa stressin merkkejä. Toisaalta me ollaan Riiviöiden kanssa reissailtu milloin missäkin, eikä uuteen paikkaan tutustuminen ole koskaan tuottanut mitään ongelmia. Feliwaysta ei kuitenkaan ole mitään haittaakaan, joten parempi katsoa kuin katua.

Itseäni muutossa kissojen kannalta eniten hiukan jännittää rappukäytävä. Ennenhän asuimme luhtitalossa, missä asunnon ovesta pääsi suoraan ulos, joten on jännittävää nähdä miten pojat reagoivat rappukäytävässä kulkemiseen. Pitää varmaan ulkoilut aloittaa tutustumalla ensin ihan rauhassa rappuun ja mahdollisesti myös hissiin. Mörkön mielestä rapun ääniä on ainakin todella jännittävä kuunnella asunnon oven läpi.

Muuttaminen on ollut rankkaa puuhaa. Koko viikko ollaan saatu kantaa tavaroita ja laittaa paikkoja kuntoon. Enää on jäljellä vain vanhan asunnon loppusiivous, eli ollaan selvästi voiton puolella!

Laatikkolinna

Eilen illalla palvelijatar yritti selvästi hyvitellä poissaoloaan ja toi meille eteiseen hienon laatikkolinnan! Se kyllä sanoi myös ettei nää oo oikeesti meille, ja se aikoo pakata nää täyteen jotain tavaroita. Mut siihen asti, että palvelijatar pääsee sen asian kanssa vauhtiin, me saadaan leikkiä näissä laatikoissa. 

- Mörkö 

Linnan valtias

Haastan sinut leikkiin!

Mymmeliä laatikoiden ilmestyminen selvästi hiukan mietitytti.

Ai eikö laatikot tosiaan ole täällä pysyvästi?

Laatikot tosiaan tulivat meneillään olevan muuttomme takia, eivätkä toivottavasti ole kovin pysyvä sisustusratkaisu. :)