tiistai 4. joulukuuta 2018

Kuin kissat ja koirat

... Eli miten kissat ottivat uuden Riiviön vastaan


Pakko kyllä myöntää, että olen itsekin hiukan yllättynyt siitä, miten hyvin kissat ovat ottaneet uuden perheenjäsenen vastaan. Ennen Hildan tuloa meillä on kyllä käynyt paljon koiria hoidossa, eikä Mörköllä tai Mymmelillä ole ollut mitään ongelmaa asian kanssa. Itseasiassa anoppilan koiran kanssa Mymmeli jopa hiukan leikkii. Silti minua jännitti tosi paljon alkavatko kissat stressata uutta tulokasta. Onhan tilanne nyt ihan eri, kun Hilda on tullut jäädäkseen. 

"Meinaaks toi siis jäädä??"

Ennen Hildan tuloa teimme kotona järjestelyjä, jotka auttaisivat kissoja hyväksymään uuden tulokkaan paremmin. Rajasimme asuntoa koiraporteilla niin, että kun eläimet ovat keskenään Hildan aluetta ovat eteinen sekä keittiö, ja kissoille jää olohuone. Kissojahan nämä portit eivät juuri rajoita ja etenkin Mymmeli on monesti löytynyt kotiin tullessani eri puolelta porttia kuin mihin sen lähtiessäni jätin. Portit kuitenkin jättävät kissoille varan valita, haluavatko ne olla samassa tilassa koiran kanssa vai eivät. Toinen syy porttien laittoon oli se, että keittiöstä ja eteisestä sai helpommin koiranpennunkestävät, kun johtoja ja muita härpättimiä on vähemmän. 

Porttien lisäksi kävin kaupasta täyttöpullon feliway-haihduttimeen. Feliway meillä oli viimeksi käytössä pari vuotta sitten muuton yhteydessä. En osaa sanoa oliko siitä apua silloin, mutta kissat eivät ainakaan stressanneet muuttoa. Eivätkä ole pahemmin stressanneet koiranpentuakaan. 


Ruokinta-aikoihin ollaan saatu lisää äksöniä nyt, kun jaloissa pyörii myös yli-innokas koiralapsi, jonka mielestä kissojen kupissa olisi aivan varmasti parempaa ruokaa kuin omassa. Kissat saavatkin nykyään nauttia iltaruokansa lattiatasoa korkeammalla. Aamuruuan ne saavat aktivointileluissa olohuoneeseen. 

"Ai miten niin en saa mennä kissan kupille?"

Yleisesti ottaen olen mahdottoman tyytyväinen siihen, miten nämä ensimmäiset kaksi viikkoa yhteiseloa ovat menneet. Olen huomannut, että kissojen kärsivällisyys venyy pennun kanssa todella pitkälle ja ne sietävät Hildan leikkejä huomattavasti paremmin kuin sietäisivät vastaavaa käytöstä aikuiselta koiralta. Ehkä ne tajuavat toisen olevan vielä vauva? Sekä Mörkö, että Mymmeli, ovat jo muksauttaneet Hildaa tassulla nenille, kun Hildan otteet ovat menneet liian rajuksi, mutta kynsiä ei  kummankaan ole tarvinnut vilauttaa. Toivottavasti ei tarvitse jatkossakaan. Itse puutun kyllä varsin nopeasti tilanteisiin, jos (eli kun) näyttää siltä, että (Hildan) leikki yltyy liian rajuksi. 


Mörkö ei ole vielä halunnut olla tässä asiassa osallisena, mutta Mymmelin ja Hildan kanssa onnistuu jo pitää yhteisiä temppuhetkiä. Mymmeli siis ilmestyy paikalle, kun tajuaa että jaossa on herkkuja. 

Sydänystäviä nämä eivät vielä ole, mutta hyvällä mallilla ollaan! 

16 kommenttia:

  1. Ihanaa, että teillä on ollut rauhallista ensimmäiset päivät. Toivottavasti ei mitään sähinöitä tule jatkossakaan.

    VastaaPoista
  2. me jouduimme siirtämään kissanruoat kodinhoitohuonevessan pöydälle ettei koira syö.se on nyt lasten suussa nappulan ruokasali.kyllä se meidänkin kissa tottui koiraan,kun otimme sen kun äitini kuoli.naapuri kennelin täti sanoi että antaa vaan kissalle rauhan tutustua.silloin kun koira tuli äidilleni hänen kissansa pääsi hengestään kun sanoi koiralle ruman sanan.en ikävä kyllä ehtinyt väliin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, mikä tilanne :( todella harmillista kaikkien osapuolten kannalta.

      Poista
  3. Kuulostaa menevän mukavasti, toivomme rauhaisaa yhteiseloa jatkossakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan tosiaan :) uskon itse että päivä päivältä sujuu paremmin

      Poista
  4. Voi miten mukava että kaverusten yhteiselo on alkanut noin hienosti♥ Ovat kyllä niin suloisia kaikki;) Mukavaa alkanutta viikkoa ja ihanaa joulun odottelua♥

    VastaaPoista
  5. Siis oikeasti, miten pärjäät Mörkö koiran kanssa 24/7? Minusta koirista ei ole kuin häiritsemään kissoja - Pepsi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuon kanssa pärjää, vaatii vielä totuttelua -Mörkö

      Poista
  6. Hmm, kommentoin tähän eilen mutta eipä sitä näy missään... Tais netti katketa ratkaisevalla hetkellä.

    Hyvältä kuulostaa! Kyllä se Mörkökin vielä mukaan tulee herkkuhetkiin, vaikka olisikin hitaasti lämpenevää sorttia. Tai ehkä herra odottaa onkin superherkun ilmestymista? :D

    Ruokahetket on varmaan suht helppo erottaa, kun kerran kaikilla on tietty ruoka-aika eikä 24/7-tarjoilua. Mutta miten hiekkalaatikoiden kanssa sujuu? Montako teillä niitä oli ja minne ne on laitettu, että joku kutsumaton vieras ei käy häiritsemässä asioivia kissoja tai jopa maistelemassa tuotoksia (hyiii, toivottavasti ei käy :'D)? Ja jos jouduitte jotain tällaisia isompia sisustusmuutoksia (ruoka/vessapaikkojen siirto) tekemään, niin miten paljon ennen pennun tuloa teitte niitä? Kerään tässä dataa mahdollista koirallista tulevaisuutta ajatellen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, pitää varmaan seuraavaksi laittaa supersydänherkut jakoon niin Mörkökin saa osansa :D

      Aivan, hiekkalaatikot unohdinkin mainita postausta kirjoittaessani.
      Meillä on siis kaksi hiekkalaatikkoa, yksi eteisessä ja toinen olohuoneessa kaapissa piilossa. Jälkimmäisestä on itseasiassa oma postauskin. Eteisen hiekkalaatikko on myös kannellinen. (Tunnustan että minulla on ongelma ympäri asuntoa leviävän kissanhiekan kanssa, siksi avolaatikoista on meillä luovuttu jo aikaa sitten :D) Molemmat hiekkalaatikot rajautuvat "koira-alueen" ulkopuolelle, joten yksin ollessaan Hilda ei pääse niihin käsiksi. Silloinkaan kun me olemme kotona ei se ole osoittanut mitään mielenkiintoa hiekkiksiä kohtaan. Mitään muutoksia tässä suhteessa meidän ei siis tarvinnut tehdä :) Luulen kuitenkin että isoin tekijä tässä on ollut se, että hiekkikset eivät ole ns tyrkyllä. Äitini luona, missä kissoilla on avoin laatikko, saan olla kokoajan hätistämässä koiria pois jätösten kimpusta. Suosittelen siis kissa-koiratalouteen kannellisia hiekkiksiä :)

      Poista
  7. Tämä on kyllä niin ihastuttava uusi tulokas! Kiva seurailla teidän uuden arjen sujumista!

    Meillä ei kannelliset hiekkikset ole edes hidaste olleet koiruuksille, pää vaan luukusta sisään. Jokainen koirista on ja on ollut enemmän ja vähemmän hiekkalaatikoista kiinnostunut. Kokonaan on pitänyt siirtää hiekkikset koiravapaille alueille. Kesäisin on helppoa kun käyttävät paljon ulkotarhan hiekkiksiä (sinne kun vapaa pääsy luukusta), mutta sisällä sitten kaksi hiekkistä Inton ulottumattomissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, onhan se totta, että jos koira päättää mennä hiekkikselle niin kansi ei välttämättä ole este eikä mikään :D meillä onneksi kaikilla mielenkiinto hiekkiksiä kohtaan lakkasi, kun luovuttiin avoimista laatikoista.

      Poista
  8. Onpa hienosti lähtenyt käyntiin yhteinen arki! :) Helpottaa varmasti kyllä tuo, että ovat jo tottuneet koiriin ja etenkin, että on kokonaan tila mihin pentu ei pääse. Toivottavasti on sujunut tämän julkaisunkin jälkeen näin hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Julkaisun jälkeen ollaan jatkettu samalla linjalla :) kissat ovat alkaneet jopa oma-aloitteisesti pyytämään Hildaa leikkiin

      Poista

Kurrpurr, jätä tassunjälkesi =^.^=