perjantai 28. heinäkuuta 2017

Heinäkuun hulinoita

Kesä on meillä Riiviöiden kanssa kiitänyt ohi hurjaa vauhtia ja tuntuu ettei ehtinyt edes kissaa sanoa, kun olikin jo heinäkuun viimeinen viikko. Tähän kesään ei ole vielä toistaiseksi mahtunut hirveän montaa oikeaa kesäpäivää, mutta aina sellaisen sattuessa kohdalle ollaan otettu siitä kaikki ilo irti!

Kesän alussa listattiin tänne blogiinkin kaikkia jänniä juttuja, mitä meinataan kesän kuluessa tehdä, (ne löytyy Täältä). Yllätykseksemme lähes kakki suunnitelmat ovat toteutuneet:

Ollaan päästy ulkoilemaan paljon ja uusia lenkkipolkuja on löytynyt jo aika mukava määrä. Mörkö tykkäisi ulkoilla enemmänkin, ehkä jopa pitempiä matkoja, ja Mymmeli tyytyy lyhyempiin pyrähdyksiin kotipihan pusikoissa ja metsän reunassa.

Sisällä palvelusväki on järjestänyt leikkejä ja muuta ihan kivaa aktiviteettia. Riiviöt järjestävät tottakai myös ihan omaa tekemistä silloin, kun palvelusväki ei jouda heitä viihdyttämään. Yleensä siis yöaikaan. Asunnossamme raikaa tällöin iloinen tassujen töpsötys, kun talouden herrasväki pistää ranttaliksi ja päättää, että sänky on nyt heidän taistelutantereensa ja eteisen käytävä muuttuu oikein mainioksi kiihdytyskaistaksi. Listalla mainitut pitkät päiväunet voidaan ottaa sitten, kun palvelusväki herää omiin askareihinsa.

Aikalailla, kesä on tähän mennessä ollut täynnä niitä paljon puhuttuja kissanpäiviä.


torstai 20. heinäkuuta 2017

Retki merenrantaan

Vähän aikaa sitten teimme Mörkön kanssa retken meren rantaan katsomaan lokkeja ja pullasorsia.


Rannan linnut ovat todella kesyjä ihmisten tarjoilemien herkkujen ansiosta, joten ne eivät juurikaan säikkyneet vieressä ihmettelevää kissaakaan. Myös Mörkö herätti joissain ohikulkijoissa pientä ihmetystä ja muutama tuli jopa silittelemään. Sain olla taas ylpeä emäntä: miten reippaasti Mörkö osaa käyttäytyä. 

Hei palvelijatar, oisko sorsapaisti iltapalaksi mitään?
Sorsapaistia ei sentään napattu mukaan, eikä hätyytelty lintuja muutenkaan. Vähän vain vaanittiin nurkan takana ;) 

Sinne jäi sorsat
Mörkö olisi varmasti viihtynyt rannassa lintuja ihmettelemässä vaikka kuinka kauan, mutta niin se vain piti kotiin mennä tälläkin kertaa. Rantaan mennään kyllä vielä uudestaankin! 

maanantai 17. heinäkuuta 2017

Satumetsän siimeksessä


Kesäisessä metsässä on aivan varmasti pieni ripaus taikaa.




Näin meillä on vietetty ja vietetään parhaat kesäpäivät. Rymytään pitkin metsiä, haistellaan kukkia ja vaanitaan tirppoja. Ei ole kiire minnekään ja seuraava seikkailu saattaa odottaa jo nurkan takana. Uusia kissanmentäviä lenkkeilypolkuja löytyy jatkuvasti.

Mymmeli ei oikeastaan edes tykkää ulkoilla juuri muualla kuin metsässä. Aukeilla paikoilla ja teiden varsilla on pikkuherran mielestä liikaa hälinää ja vastaantulijoita. Metsässä taas puut ja pensaat tuovat suojaa, eikä siellä paljon muita liiku. Saa olla ihan rauhassa.

Saataisiinpa loppukesään näitä lämpimiä päiviä vielä paljolti lisää!



tiistai 4. heinäkuuta 2017

Askartelua

Tässä huushollissa ei tapahdu yhtään mitään Riiviöiden tietämättä, eivätkä pojat yksinkertaisesti suostu jäämään mistään ulkopuolelle. Oli kyseessä sitten ruuanlaitto, sängynpetaus, suihkussa käynti tai vaikka aamuöinen vessareissu, on talouden johtoryhmä paikalla jakelemassa ohjeita ja neuvoja.

Näin kävi tottakai myös innostuessani pitkästä aikaa askartelemaan.

Hei palvelijatar, mitä sie oikeen teet? Mitä näistä purkeista tulee? Saako niitä kokeilla?

Laitetaanko näihin sit kissanruokaa?

Ei Mymmeli, niitä ei täytetä kissanruualla vaan niissä olisi tarkoitus polttaa kynttilöitä.

Vai kynttilöitä, ootko ihan varma...

 Hyvähän se on, että herrat vahtivat. Muutenhan palvelijatar saattaisi häslätä ihan mitä sattuu.