tiistai 13. syyskuuta 2016

Namietsintää

Perjantaina Kassisen emäntä vinkkasi meille täällä blogin kommenteissa namietsinnästä. Minulla on ollut monta kertaa suunnitelmissa kokeilla kissojen kanssa namietsintää ja jatkaa siitä vielä noseworkiin, mutta en ole omaa saamattomuuttani vain saanut aikaiseksi. Nyt, kun joku siitä täällä bloginkin puolella muistutti, päätin ottaa idean testiin.

Toteutimme namietsinnän olohuoneessamme yksi kissa kerrallaan. Aluksi piilottelin nameja helppoihin paikkoihin, kuten hyllyn reunuksille ja sohvan kulmiin. Kun pojat tajuavat jutun juonen voidaan alkaa piilottamaan nameja vaikeampiin paikkoihin.

Kokosin tähän postaukseen myös lupailemaani kuvamateriaalia.

Jossain on jotakin...
Hahaa täältä löytyi!
namnamnam
Mymmeli hoksasi jutun todella nopeasti. Jouduin vähän ohjaamaan kissaa ensimmäiselle piilolle, mutta sen jälkeen Mymmeli löysi loput piilot melko helposti itse.

Olipas helppoa. Onko lisää?
Mörkö tarvitsi alkuun hiukan enemmän opastusta herkkuja etsiessään, mutta älysi kuitenkin jutun juonen. Loput piilot löytyivät sitten helpommin. 

Hohoo täällä oli herkkua!
Aika helppo piilo etten sanoisi...
Täälläkin oli!
Joko ne loppuivat?
Tästä selvästi saatiin meille vakikäyttöön kiva uusi aktivointimenetelmä. Kiitos vielä Ellille, kun muistutit minua tästä. :)


8 kommenttia:

  1. Onpa kiva idea! Tuota kokeillaan meilläkin, Peppi tykkää varmasti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti Peppikin tykkää! Kerro sitten miten kävi :)

      Poista
  2. Whoohoo, hienolta näyttää! Ja uskomattoman nopeesti on herrat päässeet jyvälle ideasta. :)

    Etsivätkö Mörkö ja Mymmeli nameja oikeasti hajun perusteella? Kassinen nimittäin lähinnä katselee ympärilleen ja lähestyy jokaista oikean kokoista ja muotoista asiaa, tarkastelee lattiassa olevia puun kuvioita (ihan kuin ne ei ois olleet siinä ennen!) ja maistelee sukkanöyhtää ja mitä nyt sattuu löytämäänkin. Toisaalta se ei ole koskaan ollut mikään kirkkain lamppu joulukuusessa, edesmennyt Karvanaama oli huomattavasti fiksumpi. :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämänpäiväisen perusteella luulisin, että pojat etsivät nameja ennemminkin katselemalla ja paikkoja tutkimalla, kuin haistelemalla. Ehkä asia korjaantuu ajan kanssa, tai sitten ei. :) Ja onko sillä oikeastaan väliäkään? Tekemistähän se on näinkin.

      Poista
  3. Hyvä tapa aktivoida! Hienosti pojat etsivät=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei minustakin tämä oli kiva tapa saada pojille tekemistä :)

      Poista
  4. Fiksuja kissoja teilläpäin! :) Meillä raksut on "piiloissaan" monta päivääkin, kunnes imuri ne lopulta syö :D Tää oli silti hyvä muistutus, en oo aikoihin muistanut piilotella raksuja/herkkuja.. Voisikin vaikka tänään taas kokeilla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi voi! Meillä ei ole vielä ruokaa imuriin asti päätynyt sentään. :D Raportoi sitten miten teillä herkkuetsinnät sujui!

      Poista

Kurrpurr, jätä tassunjälkesi =^.^=